Jos saat ESG-kyselylistan ostajaltasi, pankiltasi tai vakuutusyhtiöltäsi, näet pian termit scope 1 ja scope 2. Metalli- tai valmistusyritykselle nämä ovat kaksi kategoriaa, jotka lähes aina kuuluvat asiakirjaan: polttoaine, jonka poltat itse (scope 1), ja sähkö, jonka ostat (scope 2). Molemmat voidaan jäljittää asiakirjoista, joita sinulla on todennäköisesti jo käytössä, kuten energialaskut ja polttoainekuitit, ja ne muodostavat siten kyselylistan sen osan, joka täyttyy nopeimmin.
Vaikeampi kysymys on: mistä tulevat teräslevyt tai alumiiniprofiilit, ja ovatko ne osa scope 1 tai 2? Tämä on arvoketjuun liittyvä kysymys, jota kutsutaan myös scope 3:ksi, eikä se kuulu kahteen tässä artikkelissa käsiteltävään kategoriaan. Alla näet, mitkä luvut scope 1 ja 2 tulevat sinulta, ja miksi raaka-aineiden alkuperä on erillinen kysymys.
Mitä kuuluu scope 1:een metalliyrityksessä
Scope 1 koskee polttoa, joka tapahtuu omallasi alueella tai omissa ajoneuvoissaan. Metallintyöstöyritykselle tämä tarkoittaa yleensä maakaasua uuneille ja lämpökäsittelylle, propaania tai asetyleenia leikkaus- ja hitsaustyöhön sekä dieseliä tai bensiiniä omaan autokaluustoon ja trukkeihin. Luvut itsensä löytyvät kaasulaskusta, omien polttoainetankkien kuiteista ja kaasuntoimittajan laskuista säiliöille alueella.
Kyse on nimenomaan siitä, mitä sinä poltat. Polttoaine, jonka alihankkija tai kuljettaja kuluttaa, ei kuulu tähän, vaikka kuljetusauto kulkisikin tuotteidesi kanssa. Tämä ero vaikuttaa siihen, mitä asiakirjaa tarvitset: omia polttoainekuittejasi, ei toimittajan kuitteja.
Mitä kuuluu scope 2:een metalliyrityksessä
Scope 2 on sähkö, jonka ostat energiantoimittajaltasi. Metalliyrityksessä tämä kulutus on yleensä keskittynyt muutamiin prosesseihin: hitsaus, leikkaus ja puristus, CNC-käsittely, ilmakompressorit ja työpajan valaistus ja lämmitys. Energialaskusta näet kokonaiskulutuksen kilowattitunteina; tämä luku on perusta, jolla scope 2 lasketaan.
Jos sinulla on aurinkopaneelit tai sopimus vihreän sähkön ostosta, tämä muuttaa sitä, miten kulutus muutetaan päästöiksi, mutta ei sitä, että se kuuluu scope 2:een. Tässäkin pätee: kyse on kulutuksesta omalla liitännällä, ei sähköstä, jonka toimittaja käyttää raaka-aineen käsittelyyn.
Energiavaltaiset prosessit: mistä luvut tulevat
Sulattamisessa, valannossa ja lämpökäsittelyssä energiankulutus yleensä kasvaa nopeammin kuin kokoonpanossa, ja se näkyy sekä kaasulaskussa että sähkölaskussa. Scope 1 ja 2 kannalta tällä erotuksella ei käytännössä ole paljon merkitystä: lähde pysyy samana, vain määrä on suurempi. Jos sinulla on useita toimitiloja tai tuotantolinjoja, on hyvä idea tarkistaa kunkin liitännän kohdalla, mikä kulutus kuuluu mihin prosessiin, erityisesti jos osa tiloista on vuokralla tai jaettu toisen yrityksen kanssa.
Yrityksille, jotka epäilevät mitkä asennukset lasketaan mukaan ja mitkä eivät, on hyödyllistä ensin katsoa, mitä kategorioita vapaaehtoisen, ei-listatuille pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetun standardin mukaan saa pyytää. Se on eritelty sivulta, jolla aiheet tilanteen mukaan sivulla kunkin yritystyypin osalta.
Raaka-aineiden alkuperä: kyllä kysytään, mutta ei scope 1 tai 2
Asiakas, joka kysyy teräksen tai alumiinin alkuperästä, kysyy itse asiassa arvoketjusta: päästöistä, jotka syntyivät ennen kuin materiaali saapui yrityksellenne. Nämä kuuluvat laajuuteen 3, luokkaan, joka voi vaihdella huomattavasti eri yrityksittäin ja kysymyslistoittain sen suhteen, mitä tarkalleen saa kysyä. Se ei siis kuulu tämän artikkelin kahteen luokkaan, vaikka kysymys tuntuu olevan samalla tavalla liittyvä, koska se on samassa kysymyslistassa.
Tämä ero on enemmän kuin määritelmäasia: se ratkaisee, voitteko vastata kysymykseen omasta energialaskustanne vai onko teidän ensin selvitettävä toimittajalta, mitä se toimittaa. Jos epäillette, kuuluuko raaka-aineista koskeva kysymys siihen, mitä saa kysyä, sen voi tarkistaa ennen kuin käytätte aikaa tietoihin, joita ette ehkä tarvitse toimittaa.
Mistä päästökertoimet tulevat
Jotta voisitte muuntaa litraa dieseliä tai kilowattituntia sähköä CO2-luvuksi, tarvitsette päästökertoimen: määritetyn luvun, jolla on viitepäivä ja joka ilmaisee, kuinka paljon päästöjä liittyy tiettyyn polttoaineen tai sähkön määrään. Nämä kertoimet määritetään ja julkaistaan säännöllisesti; sovellettava kerroin riippuu vuodesta, jolloin kulutus tapahtui. Osoitteessa sivu siitä, miten tiedot kootaan näette, mistä lähteistä esgia noutaa nämä kertoimet ja kuinka viitepäivä päivitetään.
Tutkitaan kerran, käytetään sitten uudelleen
Energialasku ja polttoainetositeet, joita tarvitsette laajuuksiin 1 ja 2, pysyvät useimmissa yrityksissä vuodesta toiseen samantyyppisinä asiakirjoina. Kun se on kerran dokumentoitu, seuraavan kysymyslistan käsittely on pääosin tarkistamista siitä, onko jokin muuttunut, sen sijaan että etsisitte kaikkea uudelleen. Kysymykset, jotka eivät kuulu tähän, kuten raaka-aineiden alkuperästä, ansaitsevat erillisen harkinnan ennen kuin vastaathe niihin.
Jos haluatte nähdä muutamasta kysymyksestä, mitkä luvut ovat jo saavutettavissa yrityksellenne, suorittakaa ilmainen pikakysely, jossa on välitön indikaatio. Jos epäillette vielä, mitä kuuluu laajuuksiin 1 ja 2 omassa tilanteessanne, löydytte lisää esimerkkejä osoitteesta usein kysyttyjen kysymysten sivu.