Uutiset ja muutokset
Muutokset standardissa, uudet päästökertoimet ja se, mitä ostajat ja pankit käytännössä kysyvät – ja mitä sinun siitä tulee tehdä.
CO2:n laskeminen asennusalalla: mistä aloittaa?
Käytännöllinen ensimmäinen askel asennusliikkeille, joiden on laskettava CO2-päästöt: mitkä laskut tarvitset ja kuinka huomioit autokaluston, materiaalit ja paikallatyön.
Lue lisää →Mitä tietoja asennusalan tulee toimittaa pankille?
Pankit pyytävät asennusyrityksiä lähinnä ajoneuvojen, käytettyjen materiaalien ja asiakkaiden luona tehtävän työn osalta. Tämä artikkeli osoittaa, mitkä luvut yleensä toistuvat ja mistä ne löytyvät.
Lue lisää →ESG-kyselylomake asennusalalla: mitä kysytään?
Yleiskatsaus kysymyksiin, joita asennusyritykset saavat tavallisesti asiakkailta, pankeista tai vakuutusyhtiöistä, ja joissa keskeisiä aiheita ovat ajoneuvokalusto, materiaalit ja paikan päällä tapahtuva työ.
Lue lisää →Ensimmäinen kestävän kehityksen raportointinne metallurgian ja valmistuksen alalla: mitä siihen kuuluu?
Metalliyrityksen ensimmäinen kestävän kehityksen raportointiraportti keskittyy pääasiassa kahteen asiaan: prosesseittenne energiankulutukseen ja raaka-aineidenne alkuperään. Näytämme teille, miten siirrytte erillisistä luvuista valmiiseen, jaettavaan raporttiin.
Lue lisää →Jätteen rekisteröinti metalli- ja valmistustoiminnassa: mitä jätteenkäsittelijä toimittaa sinulle?
Selitys siitä, mitkä jätetiedot näkyvät kestävän kehityksen raportoinnin kyselylomakkeella, mitä asiakirjoja jätteenkäsittelijä jo pitää hallussaan puolestasi, ja miten nämä luvut liittyvät energian kulutukseen ja metallien alkuperään.
Lue lisää →Mitkä henkilöstöluvut kysytään kestävän kehityksen raportoinnissa metalli- ja valmistava teollisuudessa?
Selvitys siitä, mitkä työntekijöiden lukumäärät, tunnit ja poissaolojen tiedot sisältyvät kestävän kehityksen raportointikyselyyn, ja kuinka voit poimia ne palkanlaskentajärjestelmästäsi ilman että tallennat nimiä.
Lue lisää →Kestävyyspolitiikan laatiminen metalli- ja valmistausteollisuudessa: mitä kirjoitatte paperille?
Metalli- tai valmistusyrityksen kestävyyspolitiikka kuvaa, miten käsittelette energiaintensiivisiä prosesseja ja raaka-aineiden alkuperää, eikä se ole oikeudellinen asiakirja vaan dokumentaatio siitä, mitä jo teette.
Lue lisää →Scope 1 ja 2 metalli- ja valmistusalan yrityksillä: mitkä luvut tarvitaan?
Metalliyrityksille scope 1 ja 2 ovat kaksi kategoriaa, jotka lähes aina kuuluvat ESG-asiakirjaan: polttoaine, jonka poltat itse, ja sähkö, jonka ostat. Tämä artikkeli näyttää, mitkä asiakirjat siihen tarvitaan ja miksi raaka-aineiden alkuperä on erillinen kysymys.
Lue lisää →Mitä tilaaja ei voi enää pyytää metalli- ja valmistustoimialalta?
Metallinkäsittelijöille ja valmistusyrityksille arvoketjusäädös on herkkä kahden aiheen osalta: valun, taonnan ja hitsauksen energiankulutus sekä teräksen, alumiinin tai muiden raaka-aineiden alkuperä. Tämä artikkeli osoittaa, missä VSME-standardin raja kulkee.
Lue lisää →VSME metallien ja valmistuksen alalle: mitä siihen sisältyy ja mitä ei?
VSME-standardi määrittelee, mitä ostaja saa kysyä metalli- tai valmistusteollisuuden yritykseltä energiankulutuksesta ja raaka-aineista — tämä artikkeli näyttää, missä tuo raja tarkalleen sijaitsee.
Lue lisää →CO2:n laskeminen metalli- ja valmistusteollisuudessa: mistä aloitatte?
Metalli- tai valmistusteollisuuden yritys, joka joutuu laskemaan CO2-päästöjään, aloittaa energialaskusta ja polttoainekuluista; energiaintensiiviset prosessit ja raaka-aineiden alkuperä tulevat sen jälkeen.
Lue lisää →Mitä kestävyyden tietoja pankki pyytää metalliyrityksen luovuttamaan?
Pankit ja rahoittajat kiinnittävät metallurgian ja valmistuksen yritysten kohdalla erityistä huomiota energiaintensiivisiin prosesseihin ja raaka-aineiden alkuperään — tämä artikkeli selittää, miksi näin on ja mitä se käytännössä tarkoittaa.
Lue lisää →ESG-kyselylomake metalli- ja valmistussektorilla: mitä kysytään?
Yleiskatsaus tilaajien, pankkien ja vakuutuksenantajien metalliyrityksissä ja valmistusyrityksissä esittämiin kysymyksiin, joissa painotetaan energiankulutusta ja raaka-aineiden alkuperää.
Lue lisää →Ensimmäinen kestävän kehityksen raportti kuljetuksessa ja logistiikassa: mitä siihen sisällytetään?
Katsaus siihen, mitä ensimmäisen kestävän kehityksen raportin tulee sisältää kuljetys- tai logistiikkayritykselle: polttoaine, ajoneuvokalusto ja ulkoistettu kuljetus pääosina, koottu jo olemassa olevista asiakirjoista.
Lue lisää →Jätteiden kirjaaminen kuljetus- ja logistiikassa: mitä jätteenkäsittelijä toimittaa teille?
EU:n kestävän kehityksen raportointivaatimuksissa ei tarvitse perustaa uutta jätekirjanpitoa: jätteenkäsittelijän painoseteli ja lasku antavat yleensä riittävästi tietoa pyydettyjen lukujen täyttämiseen.
Lue lisää →Mitä henkilöstöä koskevaa tietoa ESG-kyselylomake pyytää kuljetus- ja logistiikka-alalla?
Yleiskatsaus henkilöstömääriin, jotka esiintyvät kuljetus- ja logistiikka-alan ESG-kyselylomakkeessa, sekä ohjeet niiden hakemiseen palkkahallinnostasi ilman nimiä tallentamatta.
Lue lisää →Periaatteen määrittäminen kestävyydelle liikenteessä ja logistiikassa: mitä kirjaatte paperille?
Kestävyyden periaate liikenteen tai logistiikan yritykselle kuvailee, kuinka käsittelette polttoainetta, ajoneuvokantaa, ulkoistettua kuljetusta ja henkilöstön liikkuvuutta. Tämä artikkeli osoittaa, mitä siihen kuuluu ja mitä voitte perustaa tietoihin, joita teillä jo on.
Lue lisää →Scope 1 ja 2 kuljetus- ja logistiikalla: mitä lukuja tarvitsette?
Kuljetusyrityksen osalta scope 1 ja 2 ovat luvut, jotka on pakollisesti tuotava esille: polttoaine, oma autokanta ja sähkönkulutus. Tämä artikkeli osoittaa, mitkä asiakirjat teillä on jo käytössä näihin tarkoituksiin.
Lue lisää →Mitä tilaaja ei enää saa pyytää kuljetuksesta ja logistiikasta?
Maaliskuusta 2026 lähtien ostaja ei saa pyytää kuljetusyritykseltä, jossa on enintään tuhat työntekijää, enemmän kestävyyden kannalta relevanttia tietoa kuin mitä VSME-standardi sallii. Tämä artikla selittää, mitä tämä tarkoittaa käytännössä polttoaineelle, ajoneuvokannolle ja ulkoistetuille kuljetuksille.
Lue lisää →VSME liikenteelle ja logistiikalle: mitä siihen sisältyy ja mitä ei?
Katsaus siihen, mitä vapaaehtoinen VSME-standardi vaatii liikenne- tai logistiikkayritykseltä polttoaineesta, ajoneuvokannasta ja ulkoistetusta kuljetuksesta — ja mitä siihen ei sisälly.
Lue lisää →Kuinka lasket CO2-päästöjä kuljetuksessa ja logistiikassa: mistä aloitat?
Useimmille kuljetusyrityksille CO2-laskenta alkaa polttoainekuiteista ja energialaskusta; mitä alihankkijat kuljettavat, lasketaan erillisessä kategoriassa.
Lue lisää →Mitä kestävyyden tietoja pankki pyytää kuljetusyritykseltä?
Kuljetus- ja logistiikkayritysten rahoittajat kysyvät erityisesti polttoaineen kulutuksesta, ajoneuvokannasta ja ulkoistetusta kuljetuksesta — tämä artikkeli näyttää, mitä asiakirjoja sinulla on jo saatavilla näihin tarkoituksiin.
Lue lisää →ESG-kyselyn toiminta- ja logistiikkaliikenteessä: mitä kysytään?
Kuljettajat ja logistiikan palvelun tarjoajat saavat usein samat kysymykset toistuvasti: polttoaineen kulutus, ajoneiston koostumuksen perusteella sekä ulkoistamisen kuljetukseen liittyvät päästöt. Tämä artikkeli käsittelee näiden kysymysten alkuperää ja niiden tunnistamista.
Lue lisää →Ensimmäinen CSRD-raporttinne rakentamisalalla: mitä siihen sisällytetään?
Rakennusyrityksen ensimmäinen CSRD-raportti ei tarvitse sisältää kaikkea olemassa olevaa kestävyysdataa – vaan ne luvut, joita tilaajanne todellisuudessa kysyy, perusteltuna asiakirjoilla, jotka teillä jo on.
Lue lisää →Rakentamisen jätteiden rekisteröinti: mitä tietoja teillä jo on?
CSRD-kyselylomakkeelle jätteistä ja materiaaleista ei tarvitse seurata mitään uutta: punnitsemiskuitit, kuljetuskuitit ja hankintaanit, jotka teillä jo on, muodostavat yhdessä vastauksen.
Lue lisää →Mitä henkilöstötietoja ESG-kyselylomake rakennusalalla kysyy?
ESG-kyselylomake kysyy usein työntekijöiden lukumäärää, vaihtuvuutta ja poissaoloja, mutta ei nimiä. Tämä artikkeli näyttää, mitkä luvut ne ovat ja miten ne saadaan palkanlaskentajärjestelmästä.
Lue lisää →Kestävyyspolitiikka rakennusyrityksellesi: mitä siihen kuuluu?
Toimittaja, pankki tai vakuutusyhtiö kysyy yhä useammin kirjallista kestävyyspolitiikkaa. Tämä artikkeli luettelee, mitä sen tulisi sisältää rakennusyritykselle: materiaalivalinnoista rakennustyömaalle tapahtuvan kuljetuksen kautta.
Lue lisää →Scope 1 ja 2 rakentamisessa: mitkä luvut tarvitsette?
Yhteenveto polttoaine- ja energialuvuista, jotka rakennusalan yrityksen on toimitettava soveltamisalaan 1 ja 2, ja miksi materiaalien käyttö ja ulkoistettu kuljetus jäävät yleensä näiden ulkopuolelle.
Lue lisää →Mitä tilaaja ei saa enää kysyä rakennusyritykseltä?
Ketjusäännös rajoittaa sitä, mitä tilaaja saa kysyä toimitusketjun kestävyyskysymyksiä materiaalienkäytöstä ja kuljetuksesta rakennustyömaalle — tämä artikkeli selittää, missä tämä raja käytännössä sijaitsee.
Lue lisää →VSME rakennusteollisuudelle: mitä siihen sisältyy ja mitä ei?
Yleiskatsaus siihen, mitä VSME-raportointistandardissa kysytään materiaalien käytöstä ja kuljetuksesta rakennustyömaalle, sekä mihin tilaajan kysymykset menevät sen yli.
Lue lisää →CO2:n laskeminen rakentamisessa: mistä aloitat?
Rakennusyritykselle CO2-inventaario alkaa polttoaineesta ja sähköstä, ei materiaaleista. Tässä artikkelissa näytetään, mitkä laskut tarvitset ensin ja miten materiaalien käyttö ja kuljetus rakennuspaikalle saavat paikkansa sen jälkeen.
Lue lisää →Mitä kestävyyden tietoja pankki pyytää rakennusyritykseltä?
Rakennusyrityksiä rahoittavat pankit kysyvät yhä useammin materiaalien käytöstä, kuljetuksesta rakennuspaikalle ja tilaajien jo asettamista vaatimuksista. Tämä artikkeli selittää, mistä nämä kysymykset tulevat ja mitkä asiakirjat voit valmistella valmiiksi.
Lue lisää →Rakentamisen ESG-kyselylomake: mitkä kysymykset toistuvat?
Rakennusyritykset saavat usein samat kysymykset uudelleen: materiaalinkäytöstä, kuljetuksesta rakennustyömaalle ja tilaajan vaatimuksista. Tämä artikkeli luettelee ne ja osoittaa, mistä ne löytyvät omista asiakirjoistanne.
Lue lisää →ESG-kyselylomake toisen kerran: miksi se kestää vain minuutteja
Ensimmäisen kerran jälkeen ei tarvitse etsiä uudelleen: rakentamanne dossier on valmiina, ja uuden kyselylomakkeen käsittely on pääasiassa tarkistamista ja lähettämistä.
Lue lisää →Lasketaanko vihreä sähkö mukaan CO2-lukuihinnne?
Lasketaanko vihreällä sähköllä CO2-päästöjänne, riippuu sähkölaiskusi todistustyypistä ja siitä, miten ostajanne haluaa soveltamisalan 2 laskea.
Lue lisää →Onko olemassa ESG-sertifikaattia pienille ja keskisuurille yrityksille?
Ei ole instituutiota, joka tunnustaisi tai sertifioisi pk-yritystoiminnan kestävyyteen liittyviä raportointia. Tämä artikkeli selittää, mitä voit sen sijaan näyttää asiakkaallesi, pankillesi tai vakuutusyhtiöllesi.
Lue lisää →Kestävyyden hallintoraportti PK-yritykselle: mitä siihen sisällytetään (ja mitä ei)?
Kestävyyskatsaus pk-yrityksille on yhteenveto tiedoista, jotka sinulla jo on, jäsenneltynä VSME-standardin mukaisesti. Tämä artikkeli osoittaa, mitä siihen kuuluu, mitä se nimenomaisesti ei ole ja mitkä väittämät sinun on parempi välttää.
Lue lisää →Pitääkö yrityksellään olla käytännesääntöjä kestävän kehityksen raportointikyselyssä?
Toimintaohje ei ole useimmille pienille ja keskisuurille yrityksille lakisääteinen velvoite, mutta kysymys esiintyy lähes jokaisessa kestävän kehityksen raportointilistassa. Tämä artikkeli selittää, mitä VSME-standardi sillä tarkalleen ottaen tarkoittaa ja mitä voitte osoittaa, jos teillä ei vielä ole virallista asiakirjaa.
Lue lisää →CSRD:n arvoketjusäännös: mitä asiakkaasi ei enää saa kysyä
Maaliskuusta 2026 lähtien raportointivelvoitteisen ostajan ei saa vaatia toimittajalta, jolla on enintään tuhat työntekijää, enemmän kestävyyden tietoja kuin mitä VSME-standardi edellyttää. Tämä artikkeli selittää, mitä se tarkoittaa ja kuinka tunnistat ja vastaat kysymykseen, joka ylittää nämä vaatimukset.
Lue lisää →Kuuluuko yrityksenne CSRD:n soveltamisalaan?
Vuoden 2026 yksinkertaistamisen jälkeen useimmat pk-yritykset eivät enää kuulu suoraan CSRD:n piiriin, mutta usein joudut silti tekemisiin sen kanssa, kun suuri asiakas, pankki tai vakuutuksenantaja lähettää sinulle kyselylomakkeen.
Lue lisää →Kuinka lasket CO2-päästöt energialaskulta?
Energialaskussanne sisältää CO2-luvun perustetiedot: kulutuksen. Päästöt itsensä johtuvat vahvistetusta päästökertoimesta, ei mistään laskussa itsessään olevasta asiasta.
Lue lisää →Scope 1, 2 ja 3: mitkä on toimitettava asiakkaallenne?
Kolmesta ESG-kyselylomakkeen kategoriasta kaksi löydät lähes aina omasta hallinnollisista asiakirjoistasi; kolmas ei koske useimpia pk-yrityksiä.
Lue lisää →VSME-standardi selitetty: mitä se sisältää ja mitä ei
VSME on vapaaehtoinen EU:n kestävyysraportointistandardi pörssiimattomille pk-yrityksille. Tämä artikkeeli selittää, mitä standardi vaatii, mikä jää tarkoituksella huomiotta, ja miksi raja on juuri siinä paikassa.
Lue lisää →Mitä pankki pyytää kestävyyden tietoja rahoitusta hakeessa?
Pankit kysyvät rahoitushakemuksesta yhä useammin energiankulutuksesta, polttoaineen käytöstä ja CO2-päästöistä. Tämä artikkeli selittää miksi, mitä yleensä kysytään ja kuinka toimitat sen parhaalla tavalla.
Lue lisää →ESG-kyselylomake suurimmalta asiakkaaltasi: mitä sinun todella täytyy täyttää?
Suuri ostaja ei kysy mitä tahansa: maaliskuusta 2026 lähtien on selkeä raja sille, mitä toimittajan, jolla on tuhat työntekijää tai vähemmän, on toimittava. Tämä artikkeli näyttää, missä raja kulkee ja kuinka kieltäydy kauniisti liikaa.
Lue lisää →