asiakkaani ei hyväksy sitä että kieltäydyn vastaamasta kysymykseen

Ostaja voi hylätä kieltäytymisen, mutta ei voi sivuuttaa VSME-rajaa

Jos ostaja ei hyväksy, että kysymys jää vastaamatta, se ei muuta itse lähtökohtaa: rahoitusmarkkinoiden kestävyyteen liittyvää raportointia koskevan direktiivin ketjun määritys asettaa rajan sille, mitä raportointi­velvollinen yritys saa pyytää tuhatta työntekijää pienemmältä toimittajalta. Näiden rajojen tulkinnan poikkeaminen on ensisijaisesti kahden osapuolen välinen neuvottelu, ei automaattinen kanta sille, joka on laatinut kyselylistan. Ostaja voi tosin pitää kiinni siitä, että tieto on välttämätöntä, pyytää selvitystä tai asettaa suhteen muista syistä keskustelun aiheeksi — se on liiketoiminnallinen harkinta, erillään kysymyksestä, kuuluiko alkuperäinen kysymys VSME:n piiriin.

Käytännössä auttaa, jos keskustelu pidetään mahdollisimman asiallisena: ei "tätä minun ei tarvitse sanoa", vaan viittaus standardiin, johon kieltäytyminen perustuu, lyhyellä, asiallisella selityksellä siitä, miksi pyydetty tieto jää sen ulkopuolelle. Miten tällainen muotoilu näyttää on esitetty osiossa kuinka kirjoitan asiallisesti että en vastaa tiettyyn kysymykseen. Jos ostaja jatkaa painostamista, taustalla oleva pointti on usein ei vastauksen sävy vaan se, kuuluuko kysytty kysymys todellakin VSME-perusmoduulin ulkopuolelle — juuri sitä voiko asiakkaani esittää halutessaan kaikki kestävyyskysymykset käsittelee.

Missä tämä perustuu: ketjun määritys ja VSME-perusmoduuli

Direktiivin (EU) 2022/2464 ketjun määritys rajoittaa sitä, mitä raportointi­velvollinen yritys voi vaatia pienemmältä toimittajalta, käyttäen EFRAG:in VSME-perusmoduulia viitteenä siitä, mikä kuuluu sen piiriin. Tämä rajoitus määrittelee, mitä saa pyytää — ei sitä, miten ostaja reagoi, kun toimittaja vetoaa siihen, eikä sitä, mitä tapahtuu, jos osapuolet asiasta eri mieltä. Viimeksi mainituun on näillä pk-yritysten raportointi­velvoitteissa olemassa erkennystä omaava taho, joka antaa ratkaisun.